Luolastotyypit

Luolastot jaetaan käyttötarkoituksensa mukaan neljään perustyyppiin. Monet luolastot ovat näiden perustyyppien muunnelmia tai yhdistelmiä. Toisinaan käyttötarkoitus vaihtuu, kun vanhoihin luolastoihin muuttaa uusia asukkeja.

Hylätty rakennelma

Tämän rakennelman alkuperäiset asukkaat ovat lähteneet ainakin osaksi, ja tilalle on tullut muita. Moni maan alla elävä olento käyttää hylättyjä rakennelmia pesinään; jos rakennelmassa on ollut ansoja, ne ovat luultavasti aikojen saatossa lauenneet, mutta tilalla voi olla paljon petoeläimiä.

Asuttu rakennelma

Tämäntyyppinen luolasto on yhä käytössä. Sen asukkaat ovat yleensä älyllisiä, vaikka eivät välttämättä olekaan rakentaneet luolastoa itse. Asuttu rakennelma voi olla esimerkiksi koti, linnoitus, temppeli, kaivos, vankila tai päämaja. Tällaisessa luolastossa ei yleensä ole ansoja tai petoeläimiä vaan järjestäytyneitä vartijoita – sekä vartiopaikoilla että partioimassa. Mahdolliset ansat ja pedot ovat yleensä asukkaiden hallinnassa. Asutuissa rakennelmissa on asukkaiden mukainen kalustus, koristeita, varusteita, elintarvikkeita ja sopivat kulkuväylät (sellaiset ovet, joita asukkaat pystyvät aukomaan, riittävän isot käytävät jne.). Asukkailla voi olla keskinäinen viestintäjärjestelmä, ja ne pitävät hyvin todennäköisesti silmällä luolaston sisäänkäyntejä.

Jotkin luolastot ovat osaksi asuttuja, osaksi hylättyjä tai raunioituneita. Tällöin asukkaat eivät yleensä ole luolaston rakentajia vaan muita älyllisiä olentoja, jotka ovat perustaneet pesänsä, tukikohtansa tai linnoituksensa hylättyyn luolastoon.

Säilytyspaikka

Moni kallisarvoinen asia on haudattu turvaan maan alle. Satumainen aarre, kielletty taikaesine tai merkkihenkilön maalliset jäänteet saatetaan panna luolastoon ja ympäröidä estein, ansoin ja vartijoin.

Ansat ovat säilytyspaikkaluolastoissa hyvin yleisiä mutta pedot hyvin harvinaisia. Tällaiset luolastot on rakennettu useimmiten kauneusarvoista piittaamatta, joskin etenkin merkkihenkilöiden haudoissa voi olla koristeina patsaita tai seinämaalauksia.

Jotkin aarrekammiot ja hautaholvit on rakennettu sellaisiksi, että niissä voi asua elollisia vartijoita. Tämän ratkaisun haittapuoli on se, että tunkeilijoita odotellessa vartijat on pidettävä hengissä. Taikuus on yleensä paras keino järjestää näille olennoille ruokaa ja vettä. Jos mikään elollinen olento ei kestä säilytyspaikkaluolastossa, vartijoina voidaan käyttää elottomia hirviöitä. Aarrekammioiden ja hautojen rakentajat asettavatkin vartijoiksi usein epäkuolleita olentoja tai rakentoja, sillä ne eivät tarvitse ravintoa eivätkä lepoa. Luolastossa voi olla myös taika-ansoja, jotka loihtivat tunkeilijoiden kimppuun hirviöitä. Nämäkään vartijat eivät tarvitse ravintoa, sillä ne ilmaantuvat vain tarvittaessa ja katoavat työnsä tehtyään.

Luonnon muovaama luolaverkosto

Luonnon muovaamat luolaverkostot ovat monenlaisten hirviöiden asuinpaikkoja. Luolat ovat siellä täällä tunnelisokkelon keskellä, eikä niitä ole sisustettu millään tavoin. Koska ne ovat syntyneet ilman älyllisten olentojen myötävaikutusta, niissä on äärimmäisen harvoin ansoja tai edes ovia.

Luolissa viihtyy kaikenlaisia sieniä. Ne kasvavat toisinaan valtavina metsinä, joissa maanalaiset pedot saalistavat sienensyöjiä. Jotkin sienilajit ovat fosforiloistoisia ja toimivat siten vaatimattomana valonlähteenä. Toisilla alueilla saattaa olla voimassa päivänvalo-loitsu tai vastaava taikavaikutus, joka tuottaa kylliksi valoa viherkasvien kasvattamiseen.

Luonnon muovaama luolaverkosto on usein yhteydessä rakennettuun luolaverkostoon, jota louhittaessa luonnonluolat on löydetty. Toisinaan luonnonluolia on kahden rakennetun luolaston välissä, jolloin voi syntyä outoja sekaympäristöjä, kun olentoja muuttaa luonnonluolista naapuriluolastoihin.

Luolaston sisustus

Seinät

Luolastojen käytävissä ja kammioissa voi olla muuratut kiviseinät, joiden tilkkeenä on yleensä (muttei aina) laastia. Seinät saattavat olla myös louhittua kalliota, jolloin niiden pinta on hyvin rosoinen. Luonnonluolien seinät ovat puolestaan ehjää ja sileäntuntuista kiveä. Luolaston seiniä on vaikea särkeä tai puhkoa, mutta niillä on yleensä helppo kiipeillä.

Taulukko: Seinät
Seinätyyppi	Tyypillinen    paksuus	Murtamisen    VA	Lujuus	Kestopisteitä1	Kiipeilyn    VA
Muurattu kiviseinä	1 j	35	8	90 kp	20
Huolellisesti muurattu kiviseinä	1 j	35	8	90 kp	25
Muurattu ja vahvistettu kiviseinä	1 j	45	8	180 kp	15
Louhittu kiviseinä	3 j	50	8	540 kp	25
Luonnonkiviseinä	5 j	65	8	900 kp	15
Rautaseinä	3 tm	30	10	90 kp	25
Paperiseinä	Paperinohut	1	–	1 kp	30
Puuseinä	6 tm	20	5	60 kp	21
Taikakeinoin käsitelty seinä2	–	+20	×2	×23	–
Yhtä 10 × 10 jalan kaistaletta kohden. Nämä muuntimet voidaan lisätä mihin tahansa seinätyyppiin. Tai ylimääräiset 50 kestopistettä, kumpi vain on enemmän.

Muurattu kiviseinä

Muurattu kiviseinä on luolastojen yleisin seinätyyppi. Tällaiset seinät ovat yleensä vähintään 1 jalan paksuisia. Ikivanhoissa pinnoissa on usein rakoja ja halkeamia, joissa vaaralliset limat tai pienet hirviöt voivat vaania saalistaan. Muurattu kiviseinä vaimentaa lähes kaikki äänet. Muuratulla kiviseinällä liikkuminen vaatii Kiipeily-testin (VA 20).

Huolellisesti muurattu kiviseinä

Osa muuratuista kiviseinistä on tavallista viimeistellympiä (ne ovat sileämpiä, niiden kivet sopivat saumattomammin yhteen ja niissä on vähemmän halkeamia). Toisinaan tällaiset taiten tehdyt seinät on vieläpä peitetty rappauksella. Rapatuissa seinissä on usein freskoja, korkokuvia tai muita koristuksia. Huolellisesti muurattua kiviseinää ei ole sen vaikeampi hajottaa kuin tavallista muurattua kiviseinää, mutta sillä on vaikeampi kiipeillä (VA 25).

Louhittu kiviseinä

Tällaisia seiniä syntyy, kun huoneita ja käytäviä louhitaan suoraan kallioon. Louhitun kiviseinän karkeaan pintaan jää usein pienen pieniä ulkonemia, jotka ovat sienten kasvualustoja. Seinään jää myös rakoja, joissa asuu lepakoita, maan alla eläviä käärmeitä ja kaikenlaisia alkeiseläimiä. Kun tällaisella seinällä on "toinen" puoli (seinä on kahden luolastohuoneen välissä), seinä on yleensä vähintään 3 jalan paksuinen, sillä ohuempi seinä voisi sortua kallion painosta. Louhitulla kiviseinällä kiipeäminen vaatii Kiipeily-testin (VA 25).

Luonnonkiviseinä

Nämä pinnat ovat epätasaisia ja harvoin suoria. Ne tuntuvat käteen sileiltä mutta ovat täynnä pienen pieniä reikiä ja huomaamattomia syvennyksiä ja ulkonemia. Ne ovat myös yleensä märkiä tai ainakin kosteita, koska vesi on tavallisin luolia muovaava voima. Kun tällaisella seinällä on "toinen" puoli, seinä on yleensä vähintään 5 jalan paksuinen. Luonnonkiviseinällä kiipeäminen vaatii Kiipeily-testin (VA 15).

Erikoisseinät

Muurattu ja vahvistettu kiviseinä

Tällaisessa kiviseinässä on vahvikkeena rautatankoja. Tangot on sijoitettu joko seinän ulkopuolelle, missä niitä voi olla joko vain toisella puolella tai molemmin puolin, tai seinän sisään. Seinän lujuus ei muutu vahvistamisesta, mutta sen kestopisteet kaksinkertaistuvat ja sen läpi murtautumiseen vaadittavan Voimakkuus-testin vaikeusaste kohoaa 10:llä.

Rautaseinä

Rautaseinillä suojataan luolaston tärkeimpiä alueita, kuten aarrekammioita.

Paperiseinä

Paperiseinät ovat rautaseinien täydellinen vastakohta, sillä niillä ei ole juuri muuta virkaa kuin antaa näkösuojaa.

Puuseinä

Luolastojen puuseinät ovat usein tuoreita lisäyksiä, joilla tehdään eläinkarsinoita ja varastokomeroita ja jaetaan isoja huoneita pienemmiksi.

Taikakeinoin käsitelty seinä

Nämä seinät ovat keskimääräistä vahvempia, niillä on enemmän lujuutta ja kestopisteitä ja niiden murtamisen vaikeusaste on korkeampi. Taikuudella voidaan yleensä kaksinkertaistaa lujuus ja kestopisteet, ja murtamisen vaikeusastetta voidaan korottaa enintään 20:llä. Taikakeinoin käsitelty seinä saa lisäksi laistoheiton sellaisia loitsuja vastaan, jotka pystyvät vaikuttamaan siihen. Seinän laistohyvitys on tällöin yhtä kuin 2 + puolet seinää vahvistavan taikuuden langettajatasosta. Taikaseinän luomiseen vaaditaan Ihme-esineiden valmistus -valtti ja 1 500 kr jokaista 10 × 10 jalan seinänkaistaletta kohden.

Ampuma-aukollinen seinä

Ampuma-aukollinen seinä voi olla mitä tahansa kestävää ainetta, mutta useimmiten se on muurattua kiveä, louhittua kiveä tai puuta. Ampuma-aukkojen ansiosta puolustautujat voivat ampua tunkeilijoita nuolilla tai vasamilla seinän suojista. Ampuma-aukkojen takana olevilla ampujilla on tehostettua suojaa, minkä ansiosta he saavat hyvitystä +8 panssariluokkaansa ja +4 Refleksi-laistoihinsa ja lisäksi kaikki harjaantunut pelastautuminen -luokkaominaisuuden hyödyt.

Lattiat

Luolastoissa on myös monentyyppisiä lattioita.

Laattakivilattia

Laattakivilattiat on tehty toisiinsa sovitetuista kivistä kuten muuratut kiviseinät. Laatat ovat yleensä halkeilleita ja hiukan epätasaisia. Halkeamissa kasvaa limaa ja hometta. Kivien välissä voi valua noroina vettä, ja toisinaan sitä kertyy seisoviksi lammikoiksi. Laattakivilattia on luolastojen lattiatyypeistä yleisin.

Epätasainen laattakivilattia

Ajan myötä lattiasta voi tulla niin epätasainen, että sillä juokseminen tai rynnäköinti vaatii Tasapainoilu-testin (VA 10). Jos testi onnistuu, hahmo voi juosta tai rynnäköidä. Jos testi epäonnistuu enintään 4:llä, hän ei voi juosta eikä rynnäköidä mutta voi toimia muuten normaalisti. Jos testi epäonnistuu vähintään 5:llä, hän kaatuu kumoon.

Louhittu kivilattia

Louhitut kivilattiat ovat karkeapintaisia ja epätasaisia, ja niiden peittona on yleensä irtokiviä, soraa, hiekkaa tai muuta maa-ainesta. Juokseminen ja rynnäköinti tällaisella lattialla vaatii Tasapainoilu-testin (VA 10). Jos testi onnistuu, hahmo voi juosta tai rynnäköidä. Jos testi epäonnistuu enintään 4:llä, hän ei voi juosta eikä rynnäköidä mutta voi toimia muuten normaalisti. Jos testi epäonnistuu vähintään 5:llä, hän kaatuu kumoon.

Irtainta ainesta

Lattialla on siellä täällä pieniä kiviä ja muuta roskaa. Irtain aines korottaa Akrobatia- ja Tasapainoilu-testien vaikeusastetta 2:lla.

Paljon irtainta ainesta

Lattia on kaikenkokoisten kivien ja roskien peitossa. Liikkuminen ruutuun, jossa on paljon irtainta ainesta, verottaa liikkumiskiintiötä 2 ruudulla. Ruutu, jossa on paljon irtainta ainesta, korottaa Akrobatia- ja Tasapainoilu-testien vaikeusastetta 5:llä ja Äänetön liike -testien vaikeusastetta 2:lla.

Sileä kivilattia

Tällaisia viimeisteltyjä ja ehkä jopa kiillotettuja lattioita on vain taitavasti ja huolellisesti rakennetuissa luolastoissa.

Luonnonkivilattia

Luonnon muovaaman luolan lattia on yhtä epätasainen kuin sen seinätkin. Luolissa on harvoin laajoja tasaisia pintoja – pikemminkin niiden lattioissa on useita eri tasoja. Joillakin vierekkäisillä lattiapinnoilla voi olla korkeuseroa vain jalan verran, jolloin liikkuminen pinnalta toiselle ei ole sen vaikeampaa kuin askelmalta toiselle astuminen, mutta toisin paikoin lattia vajoaa tai kohoaa yhtäkkiä useita jalkoja tai enemmänkin, jolloin pinnalta toiselle pääseminen vaatii Kiipeily-testin. Ellei luonnonkivilattiaan ole muovautunut selvästi erottuvaa polkua, tällaisella lattialla sijaitsevaan ruutuun liikkuminen verottaa liikkumiskiintiötä 2 ruudulla ja Akrobatia- ja Tasapainoilu-testien vaikeusaste nousee 5:llä. Juokseminen ja rynnäköinti on mahdotonta muualla kuin poluilla.

Erikoislattiat

Liukas lattia

Vesi, jää, lima tai veri voi tehdä mistä tahansa edellä kuvatusta lattiatyypistä tavallista vaarallisemman. Liukas lattia korottaa Akrobatia- ja Tasapainoilu-testien vaikeusastetta 5:llä.

Lattiaristikko

Lattiaristikko on usein kuopan tai alempana olevan alueen peittona. Lattiaristikot ovat yleensä rautaa, mutta suurimmat niistä on voitu rakentaa raudoitetuista hirsistä. Monessa ristikossa on saranat pystyyn nostamista varten (saranoitu ristikko voidaan myös lukita kuin ovi). Tyypillisellä, 1 tuuman paksuisista rautakaltereista tehdyllä lattiaristikolla on 25 kestopistettä ja sen lujuus on 10, ja kun se yritetään murtaa tai kiskaista irti, Voimakkuus-testin vaikeusaste on 27.

Uloke

Ulokkeiden avulla voidaan kävellä jonkin alempana sijaitsevan alueen yläpuolella. Uloke voi kiertää ansakuopan reunaa, kulkea pitkin maanalaisen joen vartta, muodostaa suuren huoneen seinustoille parven tai toimia jousiampujien ampumapaikkana. Liikkuminen kapealla (enintään 12 tuuman levyisellä) ulokkeella vaatii Tasapainoilu-testin. Jos testi epäonnistuu, liikkuja putoaa ulokkeelta. Jos ulokkeessa on kaide, liikkuja saa Tasapainoilu-testiinsä olosuhdehyvitystä +5. Kun kaiteen vieressä oleva hahmo yritetään puskea ulokkeen reunan yli, hän saa kilpailtuun Voimakkuus-testiinsä olosuhdehyvitystä +2.

Ulokkeen reunalla voi olla myös 2–3 jalan korkuinen seinä. Tällainen matala seinä antaa suojaa, jos hyökkääjä on seinän toisella puolella ja enintään 30 jalan päässä muurista ja puolustautuja on lähempänä seinää kuin hyökkääjä.

Läpinäkyvä lattia

Läpinäkyvä lattia on tehty vahvistetusta lasista tai maagisista aineksista (kenties jopa voimaseinämästä). Sen avulla voidaan tarkkailla turvallisesti jotakin vaarallista aluetta, esimerkiksi laava-allasta, taisteluareenaa, hirviön pesää tai kidutuskammiota. Läpinäkyvä lattia voidaan rakentaa myös hyökkääjien varalta, jotta puolustautujat näkisivät, mitä heidän alapuolellaan tapahtuu.

Kallistuva lattia

Kallistuva lattia on eräänlainen lattialuukku. Tyypillinen kallistuva lattia liikkuu niin hitaasti, että kaikki sen päällä seisovat ehtivät välttää alta paljastuvaan aukkoon putoamisen – sikäli kuin heillä on paikka, jonne siirtyä turvaan. Jos lattia kallistuu niin nopeasti, että hahmot ovat ilmiselvässä vaarassa pudota alla olevaan paikkaan (esimerkiksi piikkipohjaiseen kuoppaan, kiehuvan öljyn täyttämään sammioon tai hailampeen), se katsotaan ansalattiaksi.

Ansalattia

Lattia voidaan ansoittaa. Kun esimerkiksi lattian päälle asetetaan tarpeeksi painoa tai joku vetää lähistöllä vivusta, lattiasta ponnahtaa esiin piikkejä, siihen piilotetuista rei'istä purkautuu höyryä tai liekkejä tai se keikahtaa kokonaan ympäri. Tällaisia viritelmiä on esimerkiksi taisteluareenoilla, jotta taisteluista tulisi entistä jännittävämpiä ja vaarallisempia. Voit rakentaa ansalattioita samoilla periaatteilla kuin muitakin ansoja.

Ovet

Luolastojen ovet eivät ole pelkkiä sisään- ja uloskäyntejä, vaan niistä voi tehdä vastuksia siinä missä hirviöistäkin.

Luolastojen ovet jaetaan kolmeen perustyyppiin: puuoviin, kivioviin ja rautaoviin.

Taulukko: Ovet
Oven tyyppi	Yleisin paksuus	Lujuus	Kestopisteitä	Murtamisen VA
				Jumissa	Lukossa
Hatara puuovi	1 tm	5	10 kp	13	15
Hyvä puuovi	1½ tm	5	15 kp	16	18
Vankka puuovi	2 tm	5	20 kp	23	25
Kiviovi	4 tm	8	60 kp	28	28
Rautaovi	2 tm	10	60 kp	28	28
Laskuportti, puinen	3 tm	5	30 kp	251	251
Laskuportti, rautainen	2 tm	10	60 kp	251	251
Lukko	–	15	30 kp
Sarana	–	10	30 kp
Nostamisen vaikeusaste. Käytä murtamisessa samasta aineesta tehdyn oven vaikeusastetta.

Puuovet

Puuovi on kaikkein yleisin ovityyppi. Puuovet on rakennettu paksuista yhteen naulatuista lankuista ja toisinaan myös vahvistettu rautaheloin (helojen toinen tarkoitus on hillitä oven turpoamista luolaston kosteudessa). Puuovia on erivahvuisia: hataria, hyviä ja vankkoja ovia. Hataria ovia (murtamisen VA 13) ei ole tarkoitettu pidättelemään määrätietoista kulkijaa. Hyvät ovet (murtamisen VA 16) ovat jämäköitä ja pitkäikäisiä, mutta niitäkään ei ole tehty kestämään totisia hajottamisyrityksiä. Vankoissa ovissa (murtamisen VA 23) on rautahelat, ja ne ovat luja este läpi yrittävälle. Puuovi on kiinnitetty karmiinsa rautasaranoin, ja oven keskellä on tavallisesti pyöreä vetorengas avaamisen helpottamiseksi. Vetorenkaan sijasta ovessa voi olla toisella tai molemmilla puolilla rautatanko kahvana. Asuttujen luolastojen puuovet tavataan pitää hyvässä kunnossa (ne eivät ole jumissa) eikä niitä yleensä lukita, joskin erityisen tärkeät alueet pidetään mahdollisuuksien mukaan lukkojen takana.

Kiviovet

Nämä umpikivestä veistetyt, raskaat ja kömpelöt ovet aukeavat usein oven keskellä olevien tappien varassa, joskin kääpiöt ja muut taitavat käsityöläiset osaavat valmistaa saranoita, jotka kestävät kiviovenkin. Kiviseinissä olevat salaovet ovat yleensä kivisiä. Piilottamaton kiviovi on usein lukittu tai teljetty, koska sen takana on yleensä jotakin suojaamisen arvoista.

Rautaovet

Luolastojen rautaovet ovat yleensä ruostuneita mutta lujia, ja niissä on saranat kuten puuovissa. Rautaovet ovat vankimpia kaikista taikuudettomista ovista. Ne on yleensä lukittu tai teljetty.

Lukot, teljet ja lukitusloitsut

Luolastojen ovet voivat olla lukittuja, ansoitettuja, vahvistettuja, teljettyjä, taikakeinoin salvattuja tai yksinkertaisesti jumissa. Kaikki paitsi vähävoimaisimmat hahmot pystyvät murtautumaan oven läpi moukarilla tai vastaavalla raskaalla työkalulla, ja lukituista ovista voi selvitä helposti eräillä loitsuilla ja taikaesineillä.

Jos ovi yritetään pilkkoa palasiksi viilto- tai ruhjonta-aseilla, käytä taulukossa Ovet ilmoitettuja lujuuksia ja kestopisteitä. Yleensä pääsee kuitenkin helpommalla, kun murtaa lukon, teljen tai saranat. Kun selvität oven murtamisen vaikeusastetta, käytä seuraavia ohjenuoria:

VA 10 tai alle	Ovi, jonka voi murtaa miltei kuka tahansa
VA 11–15	Ovi, jonka vahva ihmisolio voi murtaa yhdellä kädellä ja keskivertoihmisolio mahdollisesti yhdellä rysäytyksellä
VA 16–20	Ovi, jonka läpi voi murtautua lähes kuka tahansa, kunhan aikaa on riittävästi
VA 21–25	Ovi, jonka pystyy murtamaan vain vahva tai erittäin vahva ihmisolio, eikä se luultavasti onnistu häneltäkään ensimmäisellä yrityksellä
VA 26 tai yli	Ovi, jonka pystyy murtamaan vain poikkeuksellisen vahva ihmisolio

Lukot

Luolastojen ovet ovat usein lukittuja, joten Tiirikointi-taito tulee tarpeeseen. Lukko on yleensä upotettu oveen, joko saranapuolta vastapäätä olevalle reunalle tai aivan oven keskelle. Oveen upotetussa lukossa on joko karmiin työntyvä rautainen kieli tai oven takapuolella oleva raskas rauta- tai puutanko, jota lukolla liikutellaan. On myös riippulukkoja, joita ei ole upotettu oveen vaan pujotettu ovessa ja seinässä olevien renkaiden läpi. Monimutkaisemmat lukot, kuten yhdistelmälukot ja pulmalukot, on yleensä upotettu oven sisään. Tällaiset avaimettomat lukot ovat yleensä suuria ja moniosaisia, joten niitä näkee lähinnä jämerimmissä ovissa (vankoissa puuovissa, kiviovissa ja rautaovissa).

Lukon avaamiseksi suoritettavan Tiirikointi-testin vaikeusaste on usein 20–30, mutta alhaisempia ja korkeampiakin vaikeusasteita esiintyy. Ovessa voi olla useitakin lukkoja, joista kukin pitää avata erikseen. Monessa lukossa on ansa, yleensä myrkkyneula, joka ponnahtaa esiin ja pistää rosvoa sormeen.

Lukon hajottaminen käy toisinaan nopeammin kuin koko oven murtaminen. Jos hahmo haluaa iskeä lukkoa aseella, tyypillisen lukon lujuudeksi katsotaan 15 ja kestopistemääräksi 30. Lukon voi hajottaa vain, jos sitä voi iskeä ovesta erillään, joten ovien sisään upotetut lukot ovat immuuneja tällaiselle käsittelylle. Jos luolasto on asuttu, kaikkiin lukittuihin oviin on yleensä avain jossakin.

Joidenkin erikoisovien (ks. alla esimerkkejä) lukkoja ei avata avaimella vaan esimerkiksi kääntämällä oven lähellä olevat vivut oikeisiin asentoihin tai painamalla ovenpielen symboleita oikeassa järjestyksessä.

Jumiutuneet ovet

Luolastoissa on usein kosteaa, joten varsinkin puuovilla on taipumusta turvota jumiin. Nyrkkisääntö on, että noin 10 % puuovista ja 5 % muista aineista valmistetuista ovista on jumissa. Luvut voidaan kaksinkertaistaa (20 % ja 10 %), jos luolasto on ollut pitkään tyhjillään tai hoitamattomana.

Teljetyt ovet

Kun hahmo yrittää murtautua teljetyn oven läpi, merkitystä on vain teljen eikä oven valmistusaineella. Jos telki on puuta, murtautumiseen vaadittavan Voimakkuus-testin vaikeusaste on 25, ja jos telki on rautaa, vaikeusaste on 30. Hahmo voi toki myös hakata oven kappaleiksi, jolloin telki jää avoimeen oviaukkoon roikkumaan.

Taikalukot

Ovesta kulku voidaan estää taika-ansoilla, loihtolukolla tai jollakin vastaavalla lukitusloitsulla. Ovi, johon on langetettu loihtolukko, katsotaan lukituksi, vaikka siinä ei olisikaan oikeaa lukkoa. Tällaisen oven avaaminen vaatii kolkutus-loitsun, taikuuden rauetus -loitsun tai onnistuneen Voimakkuus-testin.

Saranat

Useimmissa ovissa on saranat, paitsi tietysti liukuovissa. (Liukuoven alla on yleensä kiskot tai urat, joita myöten se voidaan työntää helposti sivuun.)

Perussaranat

Nämä ovat tavalliset metallisaranat, jotka kiinnittävät oven toisesta reunastaan ovenkarmiin tai seinään. Muista, että ovi aukeaa aina saranapuolelle päin. (Jos siis saranat ovat hahmon puolella, ovi aukeaa häneen päin, ja jos eivät, ovi aukeaa hänestä poispäin.) Seikkailijat voivat purkaa saranat yksi kerrallaan onnistuneilla Laitteen purkaminen -testeillä (tietenkin sillä edellytyksellä, että saranat ovat heidän puolellaan ovea). Tällaisen testin vaikeusaste on 20, koska saranat ovat yleensä ruosteessa tai jumissa. Saranan hajalle lyöminen tai murtaminen on vaikeaa. Tyypillisen saranan lujuus on 10 ja kestopistemäärä 30. Saranan murtamisen vaikeusaste on sama kuin vieressä olevan oven murtamisen.

Upotetut saranat

Nämä saranat ovat tavallisia saranoita paljon monimutkaisemmat, joten niitä näkee vain hyvin huolellisesti rakennetuissa paikoissa. Saranat on upotettu seinän sisään, minkä ansiosta ovi voi aueta molempiin suuntiin. Pelaajahahmot eivät pääse sorkkimaan saranoita, elleivät he hajota ensin ovenkarmia tai seinää. Upotettuja saranoita on tavallisimmin kiviovissa mutta joskus myös puu- tai rautaovissa.

Ovitapit

Ovitapit eivät ole varsinaisia saranoita vaan oven ylä- ja alareunoissa olevia yksinkertaisia vaarnoja, jotka sopivat ovenkarmissa oleviin reikiin ja joiden varassa ovi voi kääntyä. Ovitappien etuna on, että ne ovat helppotekoisia eikä niitä voida purkaa kuten saranoita. Niiden haittapuoli on, että ne ovat yleensä oven painopisteen kohdalla (eli keskellä), joten oviaukon koko käytännössä puolittuu. Tapeilla varustetut ovet ovat yleensä kivisiä ja usein niin leveitä, ettei oviaukon puolittuminen ole ongelma. Toinen ratkaisu on sijoittaa tapit oven reunaan ja tehdä ovesta siltä reunalta paksumpi kuin toiselta, jolloin se avautuu jotakuinkin tavallisen oven tapaan. Seinissä olevat salaovet kääntyvät usein tappien varassa, koska saranaton ovi on helpompi piilottaa. Tappien avulla voidaan tehdä salaovia myös kirjahyllyistä ja muista kalusteista.

Salaovet

Salaovi on naamioitu tavalliseksi seinän-, lattian- tai katonkaistaleeksi, kirjahyllyksi, takaksi tai vaikkapa suihkulähteeksi. Sen takana on piilossa käytävä tai huone. Salaovi on mahdollista löytää Etsintä-testillä (vaikeusaste on 20, jos salaovi on tyypillinen, ja 30, jos salaovi on erityisen hyvin piilotettu). Haltiat voivat yrittää Etsintä-testiä aina, kun he tulevat 5 jalan säteelle salaovesta.

Monella salaovella on erillinen avausmekanismi, kuten kätketty nappi tai painokytkin. Salaovi voi avautua saranoiden varassa kuten tavallinen ovi, mutta se voi myös kääntyä keskustapin ympäri, liukua sivuun, vajota, kohota tai jopa kallistua kuten nostosilta. Rakentajat voivat sijoittaa salaoven lähelle lattian- tai katonrajaa, jolloin sitä on vaikeampi löytää tai siihen ei pääse helposti käsiksi. Velhot ja taikurit voivat luoda häilyovi-loitsulla taikasalaoven, jota vain he itse voivat käyttää.

Taikaovet

Luolaston rakentajat ovat kenties loihtineet taikaoven puhuvaksi, jotta se kehottaisi kulkijoita kääntymään takaisin. Ovea on myös voitu vahvistaa taikakeinoin, esimerkiksi antamalla sille lisää lujuutta ja kestopisteitä tai parantamalla sen laistoheittohyvitystä hajautusta ja muita vastaavia loitsuja vastaan. Taikaovi ei välttämättä johda takanaan olevaan tilaan vaan vie jonnekin kauas, jopa toiseen olevaisuuden sfääriin. Jotkin taikaovet aukeavat vain salasanalla tai erikoisavaimella.

Laskuportit

Nämä erikoisovet on rakennettu rautapalkeista tai paksuista raudoitetuista hirsistä, ja ne laskeutuvat paikoilleen holvikäytävän katossa olevasta syvennyksestä. Toisinaan laskuportti on vaaka- ja pystypalkkien muodostama ristikko, toisinaan siinä on pelkät pystypalkit. Laskuportti nostetaan yleensä hitaasti vintturilla, mutta se voidaan pudottaa alas nopeasti, ja koska palkkien päissä on piikit, kenenkään ei ole viisasta jäädä portin alle (tai yrittää syöksyä toiselle puolen ennen kuin portti ehtii alas asti). Kun laskuportti on pudonnut paikoilleen, se lukittuu, ellei se sitten ole niin iso, ettei tavallinen ihmisolio pystyisi mitenkään nostamaan sitä. Tyypillisen kokoisen laskuportin nostaminen vaatii Voimakkuus-testin (VA 25).

Seinät, ovet ja paljastus-loitsut

Kiviseinät, rautaseinät ja rautaovet ovat yleensä niin paksuja, että ne pysäyttävät useimmat paljastus-loitsut, kuten ajatusten paljastuksen. Puuseinät, puuovet ja kiviovet eivät yleensä ole riittävän paksuja tähän. Seinään rakennettu kivinen salaovi, joka on yhtä paksu kuin seinäkin (vähintään 1 jalan paksuinen) kuitenkin pysäyttää useimmat paljastus-loitsut.

Huoneet

Luolaston huoneiden koko ja muoto vaihtelee suuresti. Useimmat ovat rakenteeltaan ja ulkonäöltään yksinkertaisia, mutta kiinnostavimmissa huoneissa voi olla monta kerrosta (jotka on yhdistetty toisiinsa portailla, luiskilla tai tikapuilla), patsaita, alttareita, ansakuoppia, kuiluja, siltoja ja paljon muuta.

Maanalaiset kammiot sortuvat herkästi, joten monissa huoneissa – etenkin isoissa – on holvikatto tai pylväitä kannattelemassa kallion painoa.

Tyypilliset luolastohuoneet voidaan jakaa seuraaviin väljiin ryhmiin:

Vartiotupa

Jos luolastossa on älyllisiä ja yhdyskuntia muodostavia asukkaita, ne ovat yleensä vallanneet lähekkäisiä huoneita ja vartioivat alueensa sisäänkäyntiä.

Asuintilat

Vaeltelevillakin olennoilla on tavallisesti kotipaikka, jossa ne voivat levätä ja syödä ja jonne ne voivat kasata aarteensa. Tällaisissa asuintiloissa on yleensä vuoteita (jos olennot tarvitsevat unta), omaisuutta (sekä arvo- että käyttöesineitä) ja jonkinlainen ruoanvalmistusalue. Taisteluihin osallistumattomat olennot, kuten nuoret ja ikääntyneet yksilöt, pysyttelevät enimmäkseen täällä.

Työskentelyalue

Useimmat älylliset olennot tekevät muutakin kuin vain vartioivat, syövät ja nukkuvat. Niillä voi olla ase- ja haarniskapajoja, loitsijankammioita ja salaperäisempiinkin askareisiin tarkoitettuja huoneita.

Pyhäkkö

Luolaston asukkailla voi olla palvontamenoihin varattu alue (tai jokin historiallisesti tai henkilökohtaisesti tärkeä paikka, jos ne eivät ole uskonnollisia). Tällainen pyhäkkö voi olla olentojen varojen ja hurskauden mukaan joko suurellinen tai vaatimaton. Pelaajahahmot kohtaavat EPH-pappeja todennäköisimmin pyhäköissä, ja haavoittuneet hirviöt pakenevat niihin usein parantajan toivossa.

Aarrekammio

Luolaston asukkaiden arvotavarat on kerätty usein aarrekammioon, joka on suljettu esimerkiksi lukitulla rautaovella. Aarrekammioissa on yleensä vain yksi sisäänkäynti, joka on helppo ansoittaa.

Hautaholvi

Hautaholvi voi olla rakenteeltaan samanlainen kuin aarrekammio, mutta se voi olla myös joukko erillisiä huoneita, joista jokaisessa on oma sarkofaginsa. Se voi olla myös pitkä sali, jonka molemmilla seinustoilla on syvennyksiä ruumisarkuille tai ruumiille.

Jos on syytä pelätä haudoista nousevia epäkuolleita, hautaholvi on lukittu ulkopuolelta ja sen ovi on ansoitettu siten, että holviin on helppo päästä mutta sieltä on vaikea päästä pois. Jos taas suurin uhka ovat haudanryöstäjät, vaikeinta on päästä holviin sisään. Jotkut pelaavat varman päälle ja varautuvat molempiin mahdollisuuksiin.

Käytävät

Luolaston huoneiden välillä on yleensä käytäviä. Useimmat käytävät ovat vain kulkureittejä huoneesta toiseen, mutta niistä voi rakentaa myös vaaranpaikkoja, joissa kohdataan ansoja, kiertäviä partioita tai ruoanhaussa vaeltavia hirviöitä.

Käytävillä olevat ansat

Koska luolastojen käytävät ovat yleensä kapeita, niihin asetetaan mielellään ansoja. Jos ahtaalle käytävälle on viritetty laidasta laitaan ulottuva naamioitu ansakuoppa, putoavia lohkareita, nuoliansa, kallistuva lattia tai vieriviä kiviä, tunkeilijalla ei ole mitään mahdollisuutta kiertää niitä. Samasta syystä moni taika-ansa, kuten vartiokuvio, tehoaa myös käytävällä.

Sokkelot

Käytäväverkko on yleensä mahdollisimman yksinkertainen ja suoraviivainen, mutta joihinkin luolastoihin on rakennettu tieten tahtoen sokkeloita tai labyrintteja. Sokkelon käytävillä on vaikea suunnistaa (ainakaan nopeasti), ja kulkua voidaan vaikeuttaa entisestään hirviöillä ja ansoilla.

Sokkelon tarkoituksena voi olla estää pääsy luolaston alueelta toiselle, mutta useimmiten se on rakennettu suojaamaan keskellään olevaa aarrekammiota, hautaholvia tai muuta tärkeää paikkaa, jonne luolaston asukkailla on asiaa vain harvoin.

Muut yksityiskohdat

Portaat

Luolastossa kuljetaan tasolta toiselle yleensä portaita pitkin. Ne voivat olla kierreportaita, suoria portaita tai tasanteelta toiselle mutkittelevia portaita, joskus jopa luiskia (jotka voivat olla niin loivia, että kaltevuutta on vaikea edes huomata; Havainnointi-testin vaikeusaste on tällöin 15). Portaat ovat tärkeitä kulkuväyliä, joten ne saattavat olla vartioituja tai ansoitettuja. Tyypillinen portaisiin viritetty ansa pudottaa tai luisuttaa tunkeilijat portaiden alapäähän, missä odottaa ansakuoppa, piikkejä, happolammikko tai jokin muu vaara.

Loivat portaat

Portaat, jotka kohoavat alle 5 jalkaa jokaista vaakasuunnassa kuljettua 5:tä jalkaa kohden, eivät vaikuta liikkumiseen, mutta jos portailla oleva hahmo hyökkää alapuolellaan olevaa vihollista vastaan, hän saa hyvitystä +1 hyökkäysheittoihinsa, koska hän on viholliseensa nähden korkeammassa maastonkohdassa. Luolastojen portaat ovat yleensä loivia, paitsi kierreportaat (ks. alla).

Jyrkät portaat

Kun portaat ovat jyrkät (nousevat vähintään 45 asteen kulmassa), hahmon on käytettävä liikkumiskiintiöstään 2 ruutua voidakseen liikkua tällaiseen porrasruutuun. Jos hahmo juoksee tai rynnäköi alas jyrkkiä portaita, hänen on onnistuttava Tasapainoilu-testissä (VA 10), kun hän liikkuu ensimmäiseen porrasruutuun. Jos testi epäonnistuu, hahmo kompastuu ja joutuu lopettamaan liikkumisensa 1n2×5 jalkaa myöhemmin. Jos testi epäonnistuu vähintään 5:llä, hahmo kärsii 1n6 pistettä vaurioita ja kaatuu kumoon siihen ruutuun, johon hän lopettaa liikkumisensa. Jyrkät portaat korottavat Akrobatia-testien vaikeusastetta 5:llä.

Kierreportaat

Nämä jyrkästi nousevat portaat on suunniteltu helpottamaan linnoituksen puolustamista. Kierreportaissa olevalla hahmolla on suojaa alapuolellaan olevilta vihollisilta, koska hän voi suojautua helposti portaan keskipylvään taakse.

Kaiteet ja matalat seinät

Suurten huoneiden keskellä olevissa portaissa on usein kaiteet tai matalat sivuseinät. Ne vaikuttavat kuten ulokkeiden kaiteet ja seinät.

Sillat

Silta yhdistää kaksi matalan alueen (esimerkiksi rotkon, kuopan tai joen) molemmin puolin olevaa korkeampaa kohtaa toisiinsa. Yksinkertaisimmat sillat ovat pelkkiä lankunpätkiä, kehittyneemmät on kenties muurattu kivistä, vahvistettu rautapalkein ja varustettu rautakaitein.

Kapea silta

Jos silta on erityisen kapea, esimerkiksi vain pari laavakuilun yli asetettua lankkua, sitä käsitellään kuten uloketta (ks. yllä). Tällaisen sillan ylittäminen vaatii Tasapainoilu-testin (vaikeusaste riippuu sillan leveydestä).

Riippusilta

Riippusilta on rakennettu köysien varaan lasketuista lankuista. Tämä on kätevä ratkaisu, sillä silta on helppo irrottaa ja siirtää muualle. Riippusillan toisen pään irrottaminen vaatii kaksi täyskierrostoimintoa, mutta Köydenkäyttö-testi (VA 15) lyhentää irrotusajan yhdeksi liikkumistoiminnoksi. Jos toinen sillan tukiköysistä irtoaa, kaikkien sillalla olijoiden on onnistuttava Refleksi-laistossa (VA 15) tai he putoavat sillalta. Sen jälkeen heidän on onnistuttava Kiipeily-testissä (VA 15), jotta he voisivat liikkua sillan jäänteitä pitkin. Riippusillat ovat yleensä 5 jalkaa leveitä, ja kummallakin tukiköydellä on yleensä 8 kestopistettä.

Nostosilta

Sillassa voi olla mekanismi, jonka avulla sitä voidaan nostaa tai laskea. Tällainen vinssimekanismi on yleensä vain toisella puolen siltaa. Nostosillan laskeminen on liikkumistoiminto, mutta silta laskeutuu paikoilleen vasta laskijan seuraavan vuoron alussa. Nostosillan nostaminen on täyskierrostoiminto, ja silta nousee yläasentoonsa toiminnon lopussa. Jos nostosilta on poikkeuksellisen pitkä tai leveä, laskeminen ja nostaminen voi kestää pitempään ja vaatia Voimakkuus-testin.

Kaiteet ja matalat seinät

Sillan sivuilla voi olla kaiteet tai matalat seinät. Ne vaikuttavat sillalla suoritettuihin Tasapainoilu-testeihin ja puskemisyrityksiin samoin kuin ulokkeissa (ks. yllä). Matalat seinät antavat lisäksi suojaa sillalla olijoille.

Kuilut ja savukanavat

Portaat eivät ole ainoa keino liikkua luolaston tasolta toiselle. Tasojen välissä tai luolaston ja maanpinnan välillä voi olla myös pystysuora kuilu. Kuilut ovat usein ansoja, jotka pudottavat hahmon johonkin vaaralliseen paikkaan.

Pylväät

Kattoa tukevat pylväät ovat yleinen näky monessa luolastossa. Mitä suurempi huone, sen todennäköisemmin siellä on pylväitä. Nyrkkisääntö on, että pylväät paksunevat syvemmälle maan alle mentäessä, jotta ne kannattelisivat kallion painon. Pylväät ovat yleensä kiillotettuja, ja ne on koristeltu usein kaiverruksin, maalauksin tai kirjoituksin.

Ohut pylväs

Tällainen pylväs on vain jalan tai parin paksuinen, joten se ei vie tilaa kokonaista ruutua. Olento, joka seisoo samassa ruudussa kuin ohut pylväs, saa suojahyvitystä +2 panssariluokkaansa ja suojahyvitystä +1 Refleksi-laistoihinsa (nämä hyvitykset eivät kasaudu muista lähteistä saatujen suojahyvitysten kanssa). Ohut pylväs ei pienennä olennon taistelutilaa, koska olennon katsotaan osaavan liikkua pylvään ympärillä tarpeen mukaan. Tyypillisen ohuen pylvään PL on 4 ja lujuus 8, ja sillä on 250 kestopistettä.

Paksu pylväs

Tämä pylväs vie tilaa kokonaisen ruudun ja antaa suojaa kaikille takanaan oleville. Sen PL on 3 ja lujuus 8, ja sillä on 900 kestopistettä. Pylvästä pitkin kiipeämiseen riittää yleensä VA 20:n Kiipeily-testi, mutta vaikeusaste kohoaa 25:een, jos pylvään pinta on kiillotettu tai poikkeuksellisen liukas.

Stalagmiitti/stalaktiitti

Nämä luonnon muovaamat suipot kivipylväät joko kohoavat lattiasta (stalagmiitti) tai riippuvat katosta (stalaktiitti). Stalagmiitit ja stalaktiitit vaikuttavat kuten ohuet pylväät.

Patsas

Patsas vaikuttaa tavallisimmin kuten paksu pylväs eli vie tilaa ruudun verran ja antaa suojaa. Jotkin patsaat ovat pienempiä ja vaikuttavat kuten ohuet pylväät. Patsasta pitkin kiipeäminen vaatii Kiipeily-testin (VA 15).

Seinävaate

Ylellisen luolastohuoneen tai -käytävän seinillä voi olla taidokkaasti kirjailtuja seinävaatteita, joissa on kuvia tai koristeaiheita. Ovela luolastonrakentaja voi piilottaa seinävaatteen taakse oven, syvennyksen tai salakytkimen.

Seinävaatteen takana olevat hahmot ovat täydellisessä näkösuojassa (50 %:n ohihyökkäysmahdollisuus), jos vaatteen ja seinän välissä on tyhjää tilaa. Heillä on näkösuojaa (20 %:n ohihyökkäysmahdollisuus), jos vaate on seinässä kiinni. Isoa seinävaatetta pitkin kiipeäminen ei ole erityisen vaikeaa, joten Kiipeily-testin vaikeusaste on 15 (tai 10, jos hahmo ylettyy koskettamaan seinään).

Korokkeet ja jalustat

Tärkeä esine, esimerkiksi aarre- tai ruumisarkku, sijoitetaan luolastossa usein korokkeelle tai jalustalle. Kun esine nostetaan lattiatasoa korkeammalle, se toimii katseenvangitsijana (ja vesi tai muut lattialle mahdollisesti tihkuvat aineet eivät pääse vahingoittamaan sitä). Koroke tai jalusta on usein ansoitettu esineen suojelemiseksi. Se voi kätkeä lattiassa olevan aukon, tai kenties sen päältä pääsee kurottamaan yläpuolella olevaan kattoluukkuun.

Vain kaikkein suurimmat korokkeet ja jalustat vievät tilaa kokonaisen ruudun. Useimmat eivät anna lainkaan suojaa.

Lammikko

Luolastojen alaviin kohtiin kerääntyy luonnostaan vesilammikoita (täysin kuivat luolastot ovat harvinaisuus). Lammikko voi olla myös maanalainen lähde, rakennettu allas, vesivarasto tai suihkulähde. Vesi on luolastoissa melko tavanomainen elementti, joka tarjoaa elinympäristön sokeille kaloille ja toisinaan myös vedeneläjähirviöille. Lammikot ovat luolaston asukkien juomapaikkoja, joiden ympärillä vaanii petoeläimiä aivan kuten maanpäällisessäkin luonnossa.

Matala lammikko

Jos ruudussa on matala lammikko, siinä on seisovaa vettä noin 1 jalan syvyydeltä. Liikkuminen matalassa lammikossa olevaan ruutuun verottaa liikkumiskiintiötä 2 ruudulla, ja tällaisissa ruuduissa suoritettujen Akrobatia-testien vaikeusaste kohoaa 2:lla.

Syvä lammikko

Tällaisissa ruuduissa on seisovaa vettä vähintään 4 jalan syvyydeltä. Kun Keskikokoinen tai sitä suurempi olento liikkuu syvässä lammikossa olevaan ruutuun, hänen liikkumiskiintiötään verotetaan 4 ruudulla, tai sitten hän voi halutessaan uida. Pienen tai sitä pienemmän olennon on pakkokin uida, jos hän haluaa liikkua syvässä lammikossa olevan ruudun läpi. Akrobatia-taidon käyttö on syvässä lammikossa mahdotonta. Syvän lammikon vesi antaa suojaa Keskikokoisille ja sitä suuremmille olennoille. Tätä pienemmät olennot saavat tehostettua suojaa (hyvitystä +8 panssariluokkaan, hyvitystä +4 Refleksi-laistoihin). Keskikokoiset ja sitä suuremmat olennot voivat painua liikkumistoimintona kyyryyn, jolloin nekin saavat tehostettua suojaa. Olento, jolla on tehostettua suojaa, saa sakkoa –10 hyökkäyksiinsä sellaisia olentoja vastaan, jotka eivät ole niin ikään veden alla.

Syvässä lammikossa olevat ruudut ovat usein suurena ryppäänä, jonka ympärillä on matalassa lammikossa olevien ruutujen kehä. Sekä matalat että syvät lammikot tuottavat Äänetön liike -testeihin olosuhdesakkoa –2.

Erikoislammikot

Lammikko voi muuttua sattumalta tai tietoisen toiminnan seurauksena maagiseksi. Jos hyvin käy, se tuottaa vetensä juojalle myönteisiä taikavaikutuksia. Toisaalta voi käydä niinkin, että se kiroaa juojan. Taikalammikon vesi menettää yleensä voimansa, jos se otetaan pois lammikosta vähintään tunniksi.

Joissakin lammikoissa on suihkulähde. Se voi olla pelkkä koriste, mutta usein se on lammikon taikuuden aiheuttaja tai siihen on viritetty ansa.

Lammikossa on yleensä vettä, mutta luolastoissa mikä tahansa on mahdollista. Veden tilalla voi olla myrkkyä, öljyä, magmaa tai jotakin muuta haitallista ainetta. Vesikin saattaa olla pyhää vettä, suolavettä tai taudin saastuttamaa vettä.

Hissit

Luolastossa voi olla portaiden sijasta tai ohella hissejä. Ne voivat olla mekaanisia (jolloin niitä liikuttaa hammasrattaista, väkipyöristä ja vinsseistä koottu koneisto) tai taikahissejä (esimerkiksi lavoja, joihin on langetettu keijunta-loitsu). Mekaaninen hissi voi olla niin pieni, että siihen mahtuu vain yksi hahmo kerrallaan, tai niin iso, että sen mukana nousee tai laskeutuu kokonainen huone. Ovela luolastonrakentaja voi suunnitella hissihuoneen, joka nousee tai laskeutuu huomaamatta ja johdattaa huoneessa olijat ansaan. Toinen mahdollisuus on huone, joka näyttää liikkuvan mutta pysyy todellisuudessa paikallaan.

Tyypillinen hissi kohoaa tai laskeutuu 10 jalkaa kierroksessa hissin käyttäjän vuoron alussa (tai aloitelukemalla 0, jos hissi liikkuu riippumatta siitä, onko siinä olentoja). Hissi voi olla suljettu koppi, siinä saattaa olla kaiteet tai matalat seinät tai se voi olla pelkkä suojaamaton tasanne.

Tikkaat

Tikkaita pitkin kiipeäminen vaatii Kiipeily-testin (VA 0) riippumatta siitä, onko kyseessä seinää vasten asetetut tikapuut vai seinään kiinnitetyt pienat.

Kääntyvät kivet ja seinät

Tällainen viritelmä voi sulkea tien johonkin käytävään tai huoneeseen, vangita seikkailijat umpikujaan tai estää poistumisen luolastosta. Kaikki kääntyvät seinät eivät ole ansoja. Lattiakytkin, vastapainomekanismi tai piilovipu voi muuttaa seinän portaikoksi, joka johtaa esimerkiksi kätkettyyn huoneeseen tai salaiselle ulkonemalle.

Kääntyvät kivet ja seinät on yleensä rakennettu kuten ansat, sillä niillä on laukaisin ja Etsinnän ja Laitteen purkamisen vaikeusasteet. Niillä ei kuitenkaan ole haasteluokitusta, koska ne eivät ole suoranaisesti tappavia vastuksia.

Kaukosiirtimet

Kaukosiirrin (paikka, johon on langetettu kaukosiirtovaikutus, kuten kaukosiirtokehä) kuljettaa hahmot jonnekin muualle luolastossa tai kenties kauas pois sieltä. Kaukosiirtimestä voi olla hahmoille joko haittaa tai hyötyä. Se saattaa olla pirullinen ansa, joka vie varomattoman vaaraan, mutta se voi olla myös luolaston rakentajien tai asukkaiden keino kiertää esteet ja ansat tai päästä nopeasti paikasta toiseen. Juonikas luolastonrakentaja voi lähettää hahmot kaukosiirtimellä toiseen, täsmälleen samannäköiseen huoneeseen, jolloin he eivät edes tiedä siirtyneensä. Kaukosiirtimen läsnäolosta saa vihiä taikuuden paljastus -loitsulla, mutta sen määränpää selviää vain joko kokeilemalla tai hankkimalla tietoa muuta kautta.

Alttarit

Temppelit, varsinkin pimeyden jumalten temppelit, sijaitsevat usein maan alla. Temppelin tärkein ja keskeisin osa on alttari, joka on yleensä jonkinlainen kivipaasi. Toisinaan se on myös temppelin ainoa jäljellä oleva osa – aika ja varkaat ovat tuhonneet kaiken muun. Tyypillinen alttari vie taisteluruudukolla tilaa yksi tai kaksi ruutua ja antaa takanaan oleville olennoille suojaa.

Sortumat (HL 8)

Luolien ja tunnelien sortumat ovat erittäin vaarallisia. Vaikka luolastonkävijä selviäisikin putoavista kivitonneista hengissä, hän voi jäädä kivikasan alle loukkuun tai ainoa tiedetty uloskäynti voi tukkeutua. Sortuma hautaa kaikki keskelleen jäävät, ja vyöryvät kivet, sora ja maa vahingoittavat kaikkia reunoilla olijoita.

Tyypillisellä käytävässä tapahtuvalla sortumalla on ensinnäkin hautautumisalue, jonka säde on 15 jalkaa, ja sen ulkopuolella vyörymäalue, jonka säde on 10 jalkaa. Luolaston katon sortumavaara on mahdollista havaita Tietämys (arkkitehtuuri ja rakentaminen) -testillä (VA 20) tai Käsityöläisyys (kivenhakkaaja) -testillä (VA 20). Muista, että taitoon perehtymättömät voivat suorittaa Käsityöläisyys-testejä tavallisina Älykkyys-testeinä. Kääpiö saa suorittaa testin heti, kun hän tulee 10 jalan säteelle vaarallisesta katosta.

Sortumavaarassa oleva katto voi romahtaa kovasta iskusta tai tärähdyksestä. Mikä tahansa katto sortuu, kun puolet sitä kannattelevista pylväistä hajotetaan.

Sortuman hautautumisalueella oleva hahmo kärsii 8n6 pistettä vaurioita, joskin hän voi puolittaa vauriot, jos hän onnistuu Refleksi-laistossa (VA 15). Hän jää myös aina loukkuun sortuman alle. Sortuman vyörymäalueella oleva hahmo kärsii 3n6 pistettä vaurioita, joskin hän voi välttyä kaikilta vaurioilta, jos hän onnistuu Refleksi-laistossa (VA 15). Vyörymäalueella oleva hahmo jää loukkuun, jos hän epäonnistuu laistossaan.

Loukkuun jäänyt hahmo kärsii joka minuutti 1n6 pistettä tainnuttavia vaurioita. Jos hän vaipuu tajuttomaksi, hänen on suoritettava Ruumiinkunto-testi (VA 15). Jos testi epäonnistuu, hän kärsii sen jälkeen joka minuutti 1n6 pistettä kuolettavia vaurioita, kunnes hänet kaivetaan esiin tai hän kuolee.

Hahmot, jotka eivät jää loukkuun, voivat yrittää kaivaa tovereitaan esiin. Jos hahmo kaivaa pelkillä käsillään, hän voi raivata 1 minuutissa kiviä ja soraa viisi kertaa raskaan taakkansa ylärajan verran. 5 × 5 jalan alueen täyttävä kivimäärä painaa yhden tonnin (2 000 naulaa). Jos hahmolla on sopiva työkalu, esimerkiksi hakku, sorkkarauta tai lapio, hän voi raivata sillä kiviä ja soraa kaksi kertaa nopeammin kuin käsillään. Pelinjohtaja voi halutessaan antaa loukkuun jääneelle hahmolle mahdollisuuden kaivautua itse vapaaksi Voimakkuus-testillä (VA 25).

Limat, homeet ja sienet

Luolastojen kosteissa ja pimeissä loukoissa viihtyy kaikenlaisia homeita ja sieniä. Osa näistä on hirviöitä ja osa tavallisia eliöitä, mutta eliöistäkin muutamat ovat vaarallisia. Kaikki limat, homeet ja sienet katsotaan kasveiksi suhteessa loitsuihin ja muihin erikoisvaikutuksiin. Vaarallisilla lima- ja home-eliöillä on haasteluokitus kuten ansoilla, ja hahmot saavat kokemuspisteitä, jos he selviävät niiden kohtaamisesta.

Kaikille pinnoille, jotka ovat pimeässä ja kosteassa tarpeeksi kauan, muodostuu kiiltelevää eloperäistä nestettä. Tällainen luolastolima voi olla vastenmielistä, mutta se ei ole vaarallista.

Homeet, sienet ja limat kukoistavat pimeissä, viileissä ja kosteissa paikoissa. Osa niistä on yhtä harmittomia kuin tavallinen luolastolima, mutta eräät ovat hyvin vaarallisia. Tyypillisessä luolastossa on kaikenlaisten sienten itiöemiä, rihmastoja ja kasvustoja. Suurin osa niistä on vaarattomia, joskus jopa syötäväksi kelpaavia (useimmat ovat tosin vastenmielisen näköisiä tai omituisen makuisia).

Viherlima (HL 4)

Tämä luolastoissa viihtyvä eliö on tavallisen luolastoliman vaarallinen alalaji. Se syö kaiken lihan ja eloperäisen aineksen, joka joutuu sen kanssa kosketuksiin, ja pystyy syövyttämään myös metallia. Se on kirkkaanvihreää, märkää ja tahmeaa. Se muodostaa läiskiä seiniin, lattioihin ja kattoihin ja kasvaa sitä mukaa kuin kuluttaa eloperäistä ainesta. Kun se aistii liikettä (eli mahdollista ravintoa), se pudottautuu liikkujan niskaan seinästä tai katosta.

Yksi 5 × 5 jalan ruudullinen viherlimaa tuottaa uhrilleen 1n6 pistettä Ruumiinkunto-vaurioita kierroksessa. Ensimmäisellä kierroksella lima voidaan kaapia olennon päältä pois (jolloin kaapimisväline todennäköisimmin tuhoutuu), mutta sitä seuraavilla kierroksilla lima täytyy jäädyttää, polttaa tai leikata irti (jolloin myös liman uhri kärsii vaurioita). Viherlimaläiskän voi tuhota auringonvalolla, kaikella, mikä tuottaa kylmyys- tai tulivaurioita, tai taudinkarkotus -loitsulla. Puulle ja metallille viherlima tuottaa 2n6 pistettä vaurioita kierrosta kohden. Se voi sivuuttaa metallin lujuuden mutta ei puun lujuutta. Kiveä se ei voi vahingoittaa.

Keltahome (HL 6)

Kun hahmo koskettaa 5 × 5 jalan ruudullista keltahometta, home päästää ilmoille myrkkyitiöpilven. Kaikkien olentojen, jotka ovat tällöin 10 jalan säteellä homeesta, on onnistuttava Sitkeys-laistossa (VA 15) tai ne kärsivät 1n6 pistettä Ruumiinkunto-vaurioita. Samojen olentojen – myös niiden, jotka onnistuivat ensimmäisessä laistossaan – on selvittävä 1 minuutin kuluttua toisesta Sitkeys-laistosta (VA 15) tai ne kärsivät 2n6 pistettä Ruumiinkunto-vaurioita. Keltahomeen voi tuhota tulella, ja se vaipuu horrokseen altistuessaan auringonvalolle.

Ruskohome (HL 2)

Ruskohome käyttää ravinnokseen lämpöä ja imee sitä kaikkialta ympäriltään. Se muodostaa läiskiä, joiden läpimitta on yleensä 5 jalkaa. Ilma on aina kylmää 30 jalan säteellä tällaisesta läiskästä, ja elolliset olennot, jotka ovat 5 jalan säteellä ruskohomeesta, kärsivät 3n6 pistettä tainnuttavia kylmyysvaurioita. Jos 5 jalan säteelle ruskohomeesta tuodaan tulta, homeen koko kaksinkertaistuu silmänräpäyksessä. Kylmyysvauriot (esimerkiksi kylmyyskeilasta) tuhoavat homeen välittömästi.

Fosforiloistoinen sieni (ei HL:ta)

Tämä merkillinen maanalainen sieni muodostaa kasvustoja, jotka muistuttavat kitukasvuista pensaikkoa. Drouhaltiat viljelevät sitä sekä ravinnokseen että valonlähteekseen. Se säteilee himmeää violettia valoa, joka valaisee maanalaisia luolia ja käytäviä yhtä tehokkaasti kuin kynttilä. Jotkin kasvustot valaisevat yhtä tehokkaasti kuin soihtu, mutta ne ovat harvinaisia.